Olemme viime viikkoina saaneet seurata maailman talouden kääntymistä epävakaampaan suuntaan. Nämä muutokset ovat laittaneet minut miettimään myös kuntatalouden haasteita lähitulevaisuudessa.
Vaalien alla on toki helppo lupailla maat ja taivaat potentiaalisille äänestäjille, mutta mitkä ovat meidän lahtelaisten todelliset resurssit palveluiden tuottamiseen ja uuden rakentamiseen lähitulevaisuudessa? Niin tarpeet ovat monet. Toivotaan urheilutaloa, 50m uimahallia, Kisapuiston perusparannusta, toriparkkia, Karistoon palvelukeskusta, koulukiinteistöjen korjausta, vanhusten ja lasten hoitoon sekä perusopetukseen lisöresurssia vain joitain mainitakseni. Tässä tilanteessa meidän tulee miettiä hyvin tarkkaan, että mitkä ovat ne asiat joiden kustannuksiin kaupungin on erityisen perusteltua osallistua. Herra Maslow lähtee tarve hierarkiassaan siitä, että perustarpeiden tulee ensin tulla täytetyiksi ennen kuin lähdemme tavoittelemaan ns. korkeampia tarpeita, kuten itsensä toteuttamisen tarvetta. Ethän toki ymmärrä minua väärin. Toki me tarvitsemme kulttuuria ja hyvät liikuntapalvelut, mutta ensisijaisesti kuntalaisten peruspalveluiden (terveydenhuollon, hoidon ja opetuksen) tulee olla kunnossa ja toimivat ennen kuin tavoitellaan näitä korkeampia tarpeita.
Talouden alamäki pakottaa meidät miettimään voitaisiinko palvelujen tuottamista Lahdessa tehostaa jollain tavoin. Veroprosentin nostokaan ei mielestäni ole täysin poissuljettu keino em. palvelujen rahoittamiseksi. Näiden ohella kaupungin vetovoimaisuudesta on jatkossakin pidettävä huolta. Lahden täytyy toimia magneettina, joka vetää muuttajia muualta Suomesta. Tästä syystä Kariston palveluiden rakentuminen tulee varmistaa mahdollisimman pikaisesti, ja antaa muuttoa harkitseville vahva ja selkeä signaali "olet tervetullut Lahteen täällä sinusta välitetään".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti