Ranta-Kartano. Rakentaako vai ei?

Kuluneiden viime kuukausien aikana lahtelaisia ovat puhututtaneet muun muassa toriparkin, matkakeskuksen sekä Ranta-Kartanon rakentamista koskevat asiat. Jokaisella tuntuu olevan oma näkemyksensä asian tiimoilta. Oman kantani Ranta-Kartanoon tein julkiseksi jo viime kunnallisvaalien kynnyksellä vastaillessani vaalikoneisiin. Kantani vahvistukseksi äänestin Ranta-Kartanon kaavasuunnitelmaa vastaan teknisessä lautakunnassa.

Pakko on myöntää, että omasta näkemysestäni kiinni pitäminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa, sillä olen halunnut avoimin mielin tutustua kilpailun voittaneeseen "Laituri-suunnitelmaan". Ranta-Kartanon em. suunnitelman mukaisesti rakentamisessakin on toki hyvät puolensa: Lahti vanhenee kovaa vauhtia ja keskustan palvelujen välittömään läheisyyteen saadaan lisää asuntoja. Mutta miksi emme rakentaisi korkeampia taloja, jotta saisimme mahdollisimman tehokkaaksi alueen käytön toisin sanoen mahdollisimman monia uusia asukkaita keskustan palvelujen välittömään läheisyyteen? Minun mielestäni Jalkarannantien ja Kyösti Kallion kadun välinen alue sopisi parhaiten toteutettavaksi. Nykyinen pysäköintialue on tarpeellinen ja huokeampaa pysäköintiä kaupunkilaisille ja erityisesti Kisapuiston palveluja käyttäville kuin mitä "Laituri-suunnitelman" pysäköintihalleissa. Kuitenkin toki huonoin vaihtoehto on jättää nykyiselleen. Alue tarvitsee kehittämistä vihreämpään suuntaan.

Kaikilla päätöksillä on omat seuraamuksensa ja niin myös päätöksellä rakentaa tai jättää rakentamatta Ranta-Kartanon alue. Se, että miten Ranta-Kartanon rakentaminen tosiasiallisesti vaikuttaa kävelypainotteiseen keskustaan, Kisapuiston kehittämiseen, linja-autoaseman kohtaloon tai toriparkin rakentamiseen onkin sitten jo toinen juttu. Syvästi toivon, meni asian päätöksenlaita kummin tahansa, ettemme tällä päätöksellä joutuisi vielä linjaamaan/päättämään muita tulevia hankkeita.

Pisarana meressä

Vuoden vaihteen jälkeen perheessäni luovuttiin toisen auton käytöstä. Asumme asuinalueella, mistä julkisilla "normaalitöihin" kulkeminen on tehty lähes mahdottomaksi. Tästä syystä jouduin valitsemaan polkupyöräni, jonka olin jo suosiolla jättänyt aiempien selkävaivojeni vuoksi varastoon pölyttymään. Ensimmäiset kaksi, kolme viikkoa aamuisin liikkeellelähtö korpesi. Etenkin kovina pakkasaamuina motivaatio oli todella alhaalla. Niinpä kehitin, itseäni jotenkin edes motivoidakseni strategian, ja päätin yrittää löytää hyviä syitä miksi kulkea polkupyörällä auton sijasta.

Onneksi syitäkin on vähitellen löytynyt ja fyysisen kuntoni kohentuessa olen tarvinnut yhä vähemmän ja vähemmän itseni motivointia. Aluksi tosiaankin ajattelin ensisijaisesti kahta asiaa mäkiä ylös puuskuttaessani: 1)ympäristö ja hiilidioksiidipäästöt sekä 2)fyysisen kunnon (ja työkykyni parantuminen). Jossain vaiheessa nopeat, ei välttämättä niin kovin tieteelliset tutkimukseni osoittivat pystyneeni pudottamaan jopa kolmanneksella taloutemme autoilusta johtuvia päästöjä. Vielä on selvittämättä mikä on minun oma osuuteni hiilidioksiidipäästöihin pyöräillessäni, mutta yksi asia minua lohduttaa, nimittäin se, että fyysisen kuntoni kehittyessä myös päästöni pienenevät.

Uusi vuosi ja uudet tuulet

Se on sitten vuosi vaihtunut ja noin kaksi kuukautta kulunut edellisestä blogikirjoituksestani.

En voi sanoa olevani uuden vuoden lupauksien vankkumaton kannattaja. Muistan takavuosina korkeintaan leikillisesti luvanneeni uutena vuonna olla aloittamatta tupakointia, tuttavieni saamaan aikaan pyrkiessään lopettamaan tupakointinsa. Lupaan jälleen kerran olla lupailematta sen enempiä...mutta jos blogissani on joulukuussa 2009 ainakin 12 kirjoitusta olen tyytyväinen

Lahden talous ja palvelut

Olemme viime viikkoina saaneet seurata maailman talouden kääntymistä epävakaampaan suuntaan. Nämä muutokset ovat laittaneet minut miettimään myös kuntatalouden haasteita lähitulevaisuudessa.

Vaalien alla on toki helppo lupailla maat ja taivaat potentiaalisille äänestäjille, mutta mitkä ovat meidän lahtelaisten todelliset resurssit palveluiden tuottamiseen ja uuden rakentamiseen lähitulevaisuudessa? Niin tarpeet ovat monet. Toivotaan urheilutaloa, 50m uimahallia, Kisapuiston perusparannusta, toriparkkia, Karistoon palvelukeskusta, koulukiinteistöjen korjausta, vanhusten ja lasten hoitoon sekä perusopetukseen lisöresurssia vain joitain mainitakseni. Tässä tilanteessa meidän tulee miettiä hyvin tarkkaan, että mitkä ovat ne asiat joiden kustannuksiin kaupungin on erityisen perusteltua osallistua. Herra Maslow lähtee tarve hierarkiassaan siitä, että perustarpeiden tulee ensin tulla täytetyiksi ennen kuin lähdemme tavoittelemaan ns. korkeampia tarpeita, kuten itsensä toteuttamisen tarvetta. Ethän toki ymmärrä minua väärin. Toki me tarvitsemme kulttuuria ja hyvät liikuntapalvelut, mutta ensisijaisesti kuntalaisten peruspalveluiden (terveydenhuollon, hoidon ja opetuksen) tulee olla kunnossa ja toimivat ennen kuin tavoitellaan näitä korkeampia tarpeita.

Talouden alamäki pakottaa meidät miettimään voitaisiinko palvelujen tuottamista Lahdessa tehostaa jollain tavoin. Veroprosentin nostokaan ei mielestäni ole täysin poissuljettu keino em. palvelujen rahoittamiseksi. Näiden ohella kaupungin vetovoimaisuudesta on jatkossakin pidettävä huolta. Lahden täytyy toimia magneettina, joka vetää muuttajia muualta Suomesta. Tästä syystä Kariston palveluiden rakentuminen tulee varmistaa mahdollisimman pikaisesti, ja antaa muuttoa harkitseville vahva ja selkeä signaali "olet tervetullut Lahteen täällä sinusta välitetään".

Kariston palvelut

Tunteeni ovat viime päivinä olleet hyvinkin kaksijakoiset. Toisaalta olen iloinnut uuden liikenneasemamyymälän avaamisen johdosta, mutta toisaalta olen ollut hyvinkin harmissani Kariston palvelukeskuksen rakentamista koskevan päätöksenteon viivästymisestä. Liekö on ollut tietoinen valinta käsitellä Kariston vaikeiksikin koetut päätökset vaalien jälkeen. Monet asukkaat pelkäävät nyt vallassaolevien valtuutettujen päättävän palvelukeskuksen rakentamisen myöhemmän version puolesta (2012). Ehkäpä ajatellaan tai toivotaan äänestäjien muistin olevan kyllin lyhyt seuraavia kunnalisvaaleja silmälläpitäen. Missä ovat ne päättäjät jotka todella ovat Kariston asioita ajamassa myös vaalien välillä?

Karisto, ja Lahti tarvitsee vetovoimaisuutensa ylläpitämiseksi Kariston palvelukeskuksen kouluineen, päiväkoteineen ja kirjastoineen. Nyt olisi syytä toimia. Kaikki tiedämme, että asian kanssa alkaa jo olla kiire, jotta ensimmäisest oppilaat voivat aloittaa koulutiensä vuonna 2010 Kariston uudessa koulussa.

Murtunut mies

Taas se sitten tapahtui; se, minkä monet meistä olimme jo jotenkin onnistuneet unohtamaan ja se, minkä samalla pelkäsimme toistuvan. Suuri suru on kohdannut meitä monia nuoren päätettyä ottaa ohjat omiin käsiinsä ja riistää hengen opiskelijatovereiltaan. Tätä on vaikea käsittää.

Nyt on turha viisastella, mitä olisi pitänyt tehdä. Meistä monien mielestä, joita tapahtuneen kaltaiset ovat järkyttäneet ja huolestuttavat, tiedämme, mistä vastaus löytyy. Tarvitsemme lisäresursseja päivähoitoon, kouluihin ja oppilaitoksiin. Tarvitsemme kipeästi lisää erityistyöntekijöitä; psykologeja, kuraattoreita, perhetyöntekijöitä, erityisopettajia, pienempiä päiväkotiryhmiä ja koululuokkia. Mutta ennen kaikkea lapset ja nuoret tarvitsevat terveitä aikuisen malleja, tukevasti jalat maassa seisovia aikuisia, joille sanat rajat ja rakkaus ovat arkipäivää. Aikuisia, joilla on heille aikaa, aikaa, jota ei korvata internetin keskustelufoorumeilla hengailulla. Mutta kuka vastaa huutoon?

Allekirjoittanut on murtunut, mutta haluaisi uskoa parempaan huomiseen.

Lahden Kristillisdemokraattien kunnallisvaalivideo

Lahden KD on julkistanut kunnallisvaaliehdokkaansa. Katsopa video. Löydätkö tuttuja? Klikkaahan tästä nähdäksesi videon