tiistai 18. syyskuuta 2012
Citius, altius, fortius & LahtiUs
Olympialiikkeen kantavat sanat nopeammin, korkeammalle ja rohkeammin kuvastavat monella tavalla myös tätä aikaa, jossa elämme. Väittämääni tukevat ajan hokemat "Vain nopeat elävät" tai "nopeat syö hitaat". Tätä kirjoittaessani moni lahtelainen jää jälkeen tästä elämisen vauhdista, ei yllä niin korkealle kuin yhteisö odottaisi tai häneltä puuttuu tarvittava rohkeus suoriutua arjessa. Kuvaukseni voisi kaiketi osua moneenkin tukea tarvitsevaan ryhmään; liikuntarajoitteiseen, pitkäaikaissairaaseen, vanhukseen, erityistä tukea tarvitsevaan pieneen lapseen tai syrjäytyneeseen nuoreen. He kaikki tarvitsevat mahdollisuutensa. He tarvitsevat niitä tahoja, jotka auttavat, mahdollistavat itsenäisen toiminnan ja tukevat heitä selviytymään arjessa.
Huomasit, että olen lisännyt loppuun LahtiUs. Minulle tämä viestittää yhteisöllisen, meidän yhteisen Lahden arvoja. Ketään ei jätetä yksin, vaan yhdessä pääsemme tavoitteeseen omaan tahtiin, riittävän korkealle ja kyllin rohkeasti.
Back to basics
Tervehdys taas. Lähden tällä kertaa perustelemaan itselleni ja myös toki sinulle syitä miksi tulevissa vaaleissa haluan nostaa tiettyjä teemoja yli muiden. Ihmiselle osa tarpeista on selkeästi toisia tarpeita merkittävämpiä. Maslow kehittäessään tarvehierakiaansa, testeissä totesi tarpeiden asettuvan seuraavanlaiseen järjestykseen (tärkein ensin ja vähiten tärkeä viimeisenä): 1) fysiologiset perustarpeet (ravinto, lepo ym) 2) turvallisuuden tarpeet (turvallinen elinpiiri), 3) rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet (ystävät, lämminhenkisyys, lapset, ihmissuhteet ja jopa yhteisöllisyys), 4) itsensä kunnioittamisen ja arvostuksen tarpeet (muiden antama arvostus, joka näkyy mm. yksilön asemana yhteiskunnassa, suosiona, maineena, tunnustuksena, arvostuksena tai valta-asemana sekä korkeamman tason osalta myös itse kunnioittamisen tarpeen, johon sisältyy itsevarmuus, pätevyys, saavutukset sekä itsenäisyys ja vapaus) ja 5) itsensä toteuttamisen tarpeet.
Tällä lyhyellä perustelulla haluan nähdä kaupungin vastaisuudessa panostavan enemmän ja selkeämmin kaupunkilaisten peruslähipalveluihin. Erityisen merkittävässä osassa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus eri kouluasteilla. On toki muitakin kaupunkilaisille merkittäviä asioita, mutta näistä edellä kuvaamistani on lähdettävä liikkeelle. Muut tarpeet tulevat näiden jälkeen.
Back to basics!
keskiviikko 27. huhtikuuta 2011
Lähikirjastopalvelut kuuluvat jokaiselle lahtelaiselle
Syksyllä 2010 palveluverkkotyöryhmä aloitti työnsä sivistystoimialan palvelujen kartoituksen mahdollisten säästöjen saavuttamiseksi. Osana näiden säästöjen tavoittelua voidaan nähdä myös kirjastopalvelujen leikkaamisen pois Kariston palvelukeskuksen II vaiheen hankesuunnitelmasta. Alustavissa suunnitelmissa palvelukeskukseen oli tulossa ehkä hieman ylimitoitettukin 400m2 lähikirjasto.
Lahdessa on lähikirjastoja Jalkarannassa, Renkomäessä, Liipolassa, Kärpäsessä, Ahtialassa, Mukkulassa sekä Kiveriössä, joista viimeisintä on esitetty lakkautettavaksi. Kirjastoverkkoselvityksessä on tuotu esille merkittäviä seikkoja, jotka puoltavat lähikirjastojen säilyttämistä.
Kaikille kuntalaisille kuuluvat yhtäläiset oikeudet saavuttaa palvelut, kuten kirjastopalvelut, myös Kiveriössä ja Karistossa. Sivistystoimiala näyttää nyt päättävän jättää Kariston ilman kirjastopalveluja sillä perusteella, että siellä on tällä hetkellä liian vähän asukkaita. Palvelukeskuksen pohjimmainen idea on siinä, että se muuntuu asujamiston vanhetessa. Kariston asukasmääräksi on alustavissa suunnitelmissa kaavailtu noin 10000 asukasta. Nähdäkseni tämä asukasmäärä hyvinkin tarvitsee lähipalvelunsa. Vahvana kritiikkinä palveluverkkotyöryhmän ja sivistyslautakunnan työlle ja päätöksille; jos kirjastopalveluita ei sisällytetä palvelukeskukseen nyt, niin voimme olla täysin varmoja, ettei Karistoon tule ikinä valmistumaan näitä kirjastopalveluja lähikirjaston muodossa. Kiveriön pelastus voi olla se, että pääkirjasto on suhteellisen lähellä Kiveriötä.
Lahdessa on lähikirjastoja Jalkarannassa, Renkomäessä, Liipolassa, Kärpäsessä, Ahtialassa, Mukkulassa sekä Kiveriössä, joista viimeisintä on esitetty lakkautettavaksi. Kirjastoverkkoselvityksessä on tuotu esille merkittäviä seikkoja, jotka puoltavat lähikirjastojen säilyttämistä.
Kaikille kuntalaisille kuuluvat yhtäläiset oikeudet saavuttaa palvelut, kuten kirjastopalvelut, myös Kiveriössä ja Karistossa. Sivistystoimiala näyttää nyt päättävän jättää Kariston ilman kirjastopalveluja sillä perusteella, että siellä on tällä hetkellä liian vähän asukkaita. Palvelukeskuksen pohjimmainen idea on siinä, että se muuntuu asujamiston vanhetessa. Kariston asukasmääräksi on alustavissa suunnitelmissa kaavailtu noin 10000 asukasta. Nähdäkseni tämä asukasmäärä hyvinkin tarvitsee lähipalvelunsa. Vahvana kritiikkinä palveluverkkotyöryhmän ja sivistyslautakunnan työlle ja päätöksille; jos kirjastopalveluita ei sisällytetä palvelukeskukseen nyt, niin voimme olla täysin varmoja, ettei Karistoon tule ikinä valmistumaan näitä kirjastopalveluja lähikirjaston muodossa. Kiveriön pelastus voi olla se, että pääkirjasto on suhteellisen lähellä Kiveriötä.
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Lahden kaupungin tuottavuusohjelma
Tuottavuusohjelma
Olen tässä kuluneiden muutaman viikon aikana paljonkin miettinyt Lahden kaupungin tuottavuusohjelmaa ja sen toteutusta erityisesti sivistystoimialalla, päiväkodeissa ja kouluissa. Kuluneen viikon maanantaina harkitsin puheenpitämistä aiheen tiimoilta kaupunginvaltuuston kyseistä aihetta käsittelevässä kokouksessa.
Miten minä sitten ymmärrän tuottavuuden? Loppujen lopulta aina päädytään rahaan. Jotta voitto Lahden kaupungin sivistystoimialan tekemästä työstä voitaisiin maksimoida, on tarpeen: a)suurentaa luokkakokoja, b) suurentaa kouluja, c) integroida mahdollisimman moni erityistä tukea vaativista oppilaista yleisopetusryhmiin, d) säästää ateriapalveluista, e) säästää tilapalveluissa eli korjauksista ja ylläpidosta, f) hiljaisen tiedon jakaminen koulun/päiväkodin sisällä ja eri yksiköiden välillä, ja g)päivähoidossa tulee edellä mainittujen lisäksi huolehtia jatkuvasta, mahdollisimman korkeasta käyttöasteesta.
Huolettaako sinua? Minun on myönnettävä, että minua huolettaa kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisena. Jos pyrkisimme ajattelemaan kaupungin tuottavuutta myös pidemmällä aikajanalla kuin vuosi tai kaksi vaan siirtäisimme fokuksen pidemmälle tulevaisuuteen. Näin tehdessämme voisimme keskittyisimme laatuun, laadukkaaseen opetukseen lähikouluissa ja päiväkodeissa, kyllin pienissä opetusryhmissä. Erityistä tukea tarvitseville tulee järjestää opetusta hiljaisissa, keskittymistä tukevissa ja jatkuvan erityisopettajan läsnäolon mahdollistamissa opetusryhmissä. MÄÄRÄ ei voi korvata LAATUA! Tämän laadukkaan opetuksen seurauksena hyvin hoidetut ja opetut/kasvatetut lapset tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, ovat terveitä, luottavat itseensä, valmistuvat ammattiin, työllistyvät ja tuottavat moninkertaisesti yhteiskunnalle (=Lahden kaupungille) heihin sijoitetun panoksen.
Myönteisenä puolena näkisin tulospalkkauksen, edes osittaisen sellaisen rantautumisen. Hyvästä työstä pitää palkita!
Kiitos kun jaksoit lukea. Kommentoi toki. Mielelläni kuulen sinunkin mielipiteen asian tiimoilta.
Olen tässä kuluneiden muutaman viikon aikana paljonkin miettinyt Lahden kaupungin tuottavuusohjelmaa ja sen toteutusta erityisesti sivistystoimialalla, päiväkodeissa ja kouluissa. Kuluneen viikon maanantaina harkitsin puheenpitämistä aiheen tiimoilta kaupunginvaltuuston kyseistä aihetta käsittelevässä kokouksessa.
Miten minä sitten ymmärrän tuottavuuden? Loppujen lopulta aina päädytään rahaan. Jotta voitto Lahden kaupungin sivistystoimialan tekemästä työstä voitaisiin maksimoida, on tarpeen: a)suurentaa luokkakokoja, b) suurentaa kouluja, c) integroida mahdollisimman moni erityistä tukea vaativista oppilaista yleisopetusryhmiin, d) säästää ateriapalveluista, e) säästää tilapalveluissa eli korjauksista ja ylläpidosta, f) hiljaisen tiedon jakaminen koulun/päiväkodin sisällä ja eri yksiköiden välillä, ja g)päivähoidossa tulee edellä mainittujen lisäksi huolehtia jatkuvasta, mahdollisimman korkeasta käyttöasteesta.
Huolettaako sinua? Minun on myönnettävä, että minua huolettaa kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisena. Jos pyrkisimme ajattelemaan kaupungin tuottavuutta myös pidemmällä aikajanalla kuin vuosi tai kaksi vaan siirtäisimme fokuksen pidemmälle tulevaisuuteen. Näin tehdessämme voisimme keskittyisimme laatuun, laadukkaaseen opetukseen lähikouluissa ja päiväkodeissa, kyllin pienissä opetusryhmissä. Erityistä tukea tarvitseville tulee järjestää opetusta hiljaisissa, keskittymistä tukevissa ja jatkuvan erityisopettajan läsnäolon mahdollistamissa opetusryhmissä. MÄÄRÄ ei voi korvata LAATUA! Tämän laadukkaan opetuksen seurauksena hyvin hoidetut ja opetut/kasvatetut lapset tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, ovat terveitä, luottavat itseensä, valmistuvat ammattiin, työllistyvät ja tuottavat moninkertaisesti yhteiskunnalle (=Lahden kaupungille) heihin sijoitetun panoksen.
Myönteisenä puolena näkisin tulospalkkauksen, edes osittaisen sellaisen rantautumisen. Hyvästä työstä pitää palkita!
Kiitos kun jaksoit lukea. Kommentoi toki. Mielelläni kuulen sinunkin mielipiteen asian tiimoilta.
sunnuntai 6. joulukuuta 2009
Suomen itsenäisyys
Suomen itsenäisyyteen vahvasti liittyy minulle tärkeä ilmaisun ja sanan vapaus. Tämä vapaus mahdollistaa myös tämän blogikirjoittelun tapaisen vapaan ajattelun, ja omien ajatuksien jakamisen. Hyvää itsenäisyyspäivää!
sunnuntai 22. marraskuuta 2009
Ympäristöasiat ja politiikka
Ympäristöasiat eivät ole vihreiden yksinoikeus vaan meidän kaikkien telluksella tallaavien velvollisuus!
tiistai 10. marraskuuta 2009
Joukkoliikenne Lahdessa
Joukkoliikenne Lahdessa. niinpä. Ollako vaiko eikö olla?
Ensiksi tosiasioista. Lahti talousalueena on valitettavasti asukasmäärältään juuri sen kokoinen kuin se on. 100000 asukasta on toki kiitettävä määrä, mutta...joukkoliikenteen käyttäjämäärät eivät silti ole kyllin suuret, mikä puolestaan pitää vuodesta toiseen lippujen hinnat korkeina ja palvelut määrältään vaatimattomina. No mikä siis avuksi? Monilla asuinalueilla asukkaat ovat olleet pakotettuja hankkimaan talouteensa auton ja sitten toisen auton pelkästään siitä syystä, että asuvat väärässä paikassa. Lahdessakin on asuinalueita, minne kulkeminen julkisillla kulkuvälineillä on mahdollista jopa neljä kertaa tunnissa. Toisaalta joillekin asuinalueille, kuten Karistoon, palveluita on ma-pe ainoastaan kerran tunnissa aikavälillä 6:30-19:40, la 8:40-13:40. Niinpä niin ja kahta autoa ylläpitäviä talouksia katsotaan paheksuvasti...syystäkin, muttei heidän omastaan.
Lahti tarvitsee JOUKKOLIIKENNETAKUUN. Takuulla varmistettaisiin, että jokaisen lahtelaisen on mahdollista kulkea maanantaista sunnuntaihin 5:30-23 välisenä aikana keskustan ja oman asuinalueensa väliä. Kohtuullisena matkana lähimmälle oman asuinalueen linja-autopysäkille pidän alle kilometrin matkaa. Takuun myötä jokaisen talouden pitäisi näin ollen pystyä luopumaan toisesta autosta tai jopa niistä molemmista ja siirtyä julkisten käyttäjiksi.
Mistä rahoitus, kenties ajattelet. Näkemykseni mukaan jo selkeä volyymin kasvu mahdollistaisi palveluiden lisäämisen ja jopa hintojen huojentamisen. Korjannet jos olen mielestäsi väärässä? On toki todennäköistä, että tarvittaisiin siirtymäkausi, jonka aikana Lahden kaupunki käyttäisi nykyistäkin enemmän varoja liikenteen tukemiseen, mutta voisi varmasti käyttöasteen noustessa vähitellen ohjata rahaa muualle. Esittämäni on vahvasti tänä vuonna valtuuston valmistelleen uuden strategian suuntaista ja sikälikin kannustettavaa, eikö totta?
Ensiksi tosiasioista. Lahti talousalueena on valitettavasti asukasmäärältään juuri sen kokoinen kuin se on. 100000 asukasta on toki kiitettävä määrä, mutta...joukkoliikenteen käyttäjämäärät eivät silti ole kyllin suuret, mikä puolestaan pitää vuodesta toiseen lippujen hinnat korkeina ja palvelut määrältään vaatimattomina. No mikä siis avuksi? Monilla asuinalueilla asukkaat ovat olleet pakotettuja hankkimaan talouteensa auton ja sitten toisen auton pelkästään siitä syystä, että asuvat väärässä paikassa. Lahdessakin on asuinalueita, minne kulkeminen julkisillla kulkuvälineillä on mahdollista jopa neljä kertaa tunnissa. Toisaalta joillekin asuinalueille, kuten Karistoon, palveluita on ma-pe ainoastaan kerran tunnissa aikavälillä 6:30-19:40, la 8:40-13:40. Niinpä niin ja kahta autoa ylläpitäviä talouksia katsotaan paheksuvasti...syystäkin, muttei heidän omastaan.
Lahti tarvitsee JOUKKOLIIKENNETAKUUN. Takuulla varmistettaisiin, että jokaisen lahtelaisen on mahdollista kulkea maanantaista sunnuntaihin 5:30-23 välisenä aikana keskustan ja oman asuinalueensa väliä. Kohtuullisena matkana lähimmälle oman asuinalueen linja-autopysäkille pidän alle kilometrin matkaa. Takuun myötä jokaisen talouden pitäisi näin ollen pystyä luopumaan toisesta autosta tai jopa niistä molemmista ja siirtyä julkisten käyttäjiksi.
Mistä rahoitus, kenties ajattelet. Näkemykseni mukaan jo selkeä volyymin kasvu mahdollistaisi palveluiden lisäämisen ja jopa hintojen huojentamisen. Korjannet jos olen mielestäsi väärässä? On toki todennäköistä, että tarvittaisiin siirtymäkausi, jonka aikana Lahden kaupunki käyttäisi nykyistäkin enemmän varoja liikenteen tukemiseen, mutta voisi varmasti käyttöasteen noustessa vähitellen ohjata rahaa muualle. Esittämäni on vahvasti tänä vuonna valtuuston valmistelleen uuden strategian suuntaista ja sikälikin kannustettavaa, eikö totta?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)